tlp.fi

Jo tuossa kesän aikana suunnittelimme metsästysporukan kera, että käväisemme Ruotsissa hivenen ensikosketuksia hakemassa paljon puhuttuihin naapurimaan suuriin lintukantoihin. Metsäporukkamme pikavisiitti alkoi sunnuntaina ja päättyi jo seuraavana keskiviikkona. Varsinaisesti suoria metsästyspäiviä ei siis allekirjoittaneelle kertynyt kuin 2 kpl, tosin AP ja Kyösti jäivät vielä perjantai aamuun asti. Risto ajoi Kuopiosta paikalle ja lähdimme Sciroccolla liikkeelle sunnuntaina klo 14 maissa.

Jämsästä Sattajärvelle on about 700 km, joten ennen vuorokauden vaihtumista oltiin perillä. Pikainen majoitus kämppään ja metsäkamppeet ojoon aamua varten. Joskus klo 7 Suomen aikaa aurinko herätteli minut ylös ja kaffenkeittoon. Aamutoimet ja pienet safkat, eväiden pakkauksen jne. ja sitten mentiin kohti metsää. Tässä touhua aamusella ja liikettä piisaa:

Sumua en saanut rokotettua sen syntymäajan puitteissa riittävän aikaisin, jotta oisin rabieksen vasta-ainetestit saanut ajoissa, joten en ottanut Rheaakaan matkaan. Näin ainoaksi metsästyskoiraksi jäi AP:n Yty. Keli oli 0°C tietämissä, sellaisen 10cm lunta ja siihen jäätynyt kova kerste pintaan. Koiran tassuille kyllä raju keli ja linnuille helpotus siinäkin mielessä, että rahina kuului varmaan kilometrin päähän.

1. kaffetaukoon mennessä oltii saatu muutama kontakti, muttei pudotuksia.

Tässä koko ryhmä vasemmalta alkaen Kyösti, allekirjoittanut, AP ja Risto.

Työjakokin on jo tulilla lutviutunut melko säännölliseksi, Kyösti tekee puuhommat:

Risto keittelee kaffeet, koska kokemus on vankin kahvinannostelun* saralla:

AP huolehtii kaffevälineet repussa paikalle ja toimii yleiskaffemestarina, kuten tässä keräilee vedeksi lunta Riston kanssa:

Ja minä, paistelen makkarat (ehken siinä ohessa auttelen tulien kanssa jne.) ;o)

Toisena päivänä keli sen kun jatkui samanlaisena, ensimmäisenä päivänä ammuin 1:n Pyyn ja enemmänkin olisi ehkä ollut otilla, jos niitä ois jaksanut poksutella. Toisena päivänä saalis oli samankaltainen, ohiammutun Koppelon ohessa. Tiheähkö taimikko ja tuo ampuminen vaikeutuu huomattavasti. Keskiviikkona, loistokelissä, me Riston kanssa käväistiin vain pikainen parin tunnin lenkki ja aloitimme paluumatkan etelän lumettomille alueille ja arkiaskareisiin.

Nyt omalta osaltani on metsästyspäivät tälle syksylle täydet, mutta se tärkeämpi tehtävä alkaa. Sumun kanssa touhuaminen, perustottelevaisuuden lisääminen, lintukosketusten haku jne. eli aivan koiramaisia hommia läpi talven olisi tarkoitus tehdä. Pointterikauden päättäjäiset on 21-22.11 ja sinne olisi myös tarkoitus läheteä. Ehkä jänisjahtiin, tai sitten ei… veri voisi vetää myös huurremetson metsästykseen tammikuussa Ruotsiin. Saas nyt nähdä..

Sattajärven maastoista sen verran, etten ollut kovin ihastunut. Melkoisia rämeitä ja kivikkoisia vaaroja. Vanhat metsät oli melko vähissä myöskin. Kulku ei varmasti syksylläkään ole helppoa, nyt puolikantavan jäätyneen suon ylittely muodostui jopa raskaaksi välistä. Varsinkin kun tuo leikattu polvi hivenen vihoitteli. Lintuja oli, mutta jääkersteinen lumi tiedotti kulkijat liiankin hyvin riistan tietoon ja kosketukset jäivät aika vähiin. Nähtiin kuitenkin useita metsojakin, mutta karkkoetäisyys oli siellä 60m luokkaa. Noh, uudet maat uudet kokemukset kuitenkin aina palkitsee. Ensi syksynä sitten eri alueille.

(*= vanha perimätietohan kertoo, että kahviporoja pannuun laitetaan nuoren naisen tissin kokoiseksi kohoumaksi)

Kuvat Canon G10

No comments

No nyt on kokolailla kaikki koettu, mitä Venäjän matkaajan pitää kokea. Lähdin reissuun iloisin mielin, Pietarissa pyörittiin 3 päivää ympäriinsä ja kuvasin 11 kohdetta. Hotelli oli järjestetty vallan mainioille paikalla aivan Pietarin ytimeen. Tästä oli kiva käydä päivän päätteeksi hivenen jaloittelemassa, mutta tietenkään ei kamera paljoa kulkenut matkassa. Oli jotenkin aina päivän päätteeksi sen hetkinen ‘kuvauskiintiö’ täynnä. Päivät oli suht’ pitkiä, eli aamusella klo 09 jälkeen liikkeelle ja illansuussa klo 19 maissa takaisin. Ei siinä siis virtaa paljon riekkumaan lähtöön jäänyt.

Hotellin takaikkunan näkymä ei kaksinen ollut:

Sisältä perus hotellihuone, mainttakoon että huoneeseen kuului ilmainen Wlan netti.

Tältä se Pietari näyttää, kun ei mennä keskustoissa:

Kun päivät oli pyöritty Pietarissa, niin matka johti lentokentälle, josta sitten kohti Moskovaa. Aamutuimaan lähtenyt lento ja sisämaan kone, jota et taatusti näe ulkomaanlennoilla. Hivenen arvelutti, että noinkohan sitä päästään perille.

Noh.. matka sujui varsin rivakkaasti ja kohta oltiin Moskovassa. Olin perillä niin aikaisin aamulla, että jouduimme hivenen odottelemaan ennen ensimmäisen kohteen kuvaamista. Siispä ne peruskierrokset, punainen tori ja paikalliset aamupalapaikat, niin sitten jatkoimme yllättävän hiljaisia katuja myöten kohti talokohteita.

Kohteista itsestään en kuvia tähän toistaiseksi laita, se olkoot asiakkaan touhuja.

Päivän toisessa kuvauskohteessa tuli tietoon, mitä se Venäläinen vieraanvaraisuus on. Ensin juotiin kahvit ja turistiin hetki. Sitten kuvasin talon ulkoa ja samalla sisätiloja rapsittiin kuvauskuntoon, sytyttelemällä takka jne. Siinä sitten ulkotilat kuvattuani siirryin sisätiloihin ja sen jälkeen kysyttiinkin jo päivälliselle jäämään. No meillä piti olla reilusti aikaa, joten hyväksyimme kutsun. Tämä perhe oli Siperiasta kotoisin, joten söimme heidän paikallista kalaa ja uuniperunoita. Jotenkin mieleen tuli kylmäsavulohi, erittäin maittavaa siis. Ohessa tietenkin varsin mainiota Beluga-Vodkaa, mutta paria snapsia enempää en sitä voinut ottaa. Pitäisi näet ajaa illalla Helsingistä kotiin.

Tähän asiaan sitten tulikin ruuhkan ja kömmähdysten yhteensaattamana pieni muutos ja myöhästyin lennolta. Tuntui, että koko Moskovan keskustan 10milj. henkilöä olisi ollut liikenteessä samalla tiellä. Kyseessä siis ruuhkanakin jo melkoinen kokemus. Viimeinen lento tietenkin ja eikun pikapikaa varaamaan junapaikkaa Moskova-Helsinki junasta, joka lähti 22.50 paikallista aikaa. Ongelmista suurin oli kuitenkin se, että viisumi loppui tuossa sunnuntaina, koska minun piti ehdottomasti olla maanantaina töissä, eikä lisäpäiviä täten edes harkittu hakea. Pienen tovin nukuin junassa ja aamusella klo 07 paikallista aikaa venäjän rajavartijat ottikin minut junasta pois. Piti käydä maksamassa viisumiin lisäpäivä pankissa ja sitten seuraavaan junaan. Onneksi tuossa hommassa ei tärvääntynyt kuin tunnin verran aikaa, mutta lompakkoa se rokotti ihan kivasti. Tulipahan nähtyä sitten tuokin puoli itänaapurimme matkailusta ja jos se jotain opetti, niin ensi kerralla on viisumissa päiviä taatusti riittävästi. Mitä tässä sitten sen enempää, ehkäpä ensi reissulla pitää varata myös matkapäiviä pari ihan lomailun kantille.

Kuvat Canon G10

No comments

Jaahas, jälleen kerran on bodytapahtumien päähetki ohi ja FitnessExpo 2009 on kuvattu. Tällä kertaa tuli vilkas 2:n päivän setti. Lauantaina kuvasin tapahtumat takarivistä pitkällä putkella, mutta sunnuntaiksi menin lavan eteen pressipaikalle. Sovimme Miken kanssa, että hän napsii laajemmat otokset ja minä sitten vapareista yms. hivenen tiukemmin yksittäisiä kisaajia. Tässä vielä kuvaa lauantailta, sunnuntain kuvat on vielä kortilta koneelle menossa. Nyt istun Jämsän aluesairaalassa päiväkirurgisella osastolla ja odotan polvileikkausta. Hivenen kierukkaa pois ja silleen.

Lisää kuvia asap, kun täältä pääsee ja ainahan voi mennä kurkkaamaan tapahtuman kuvat www.pakkotoisto.com osoitteesta.

Jaahas, jälleen kerran on saavuttu Lahteen kuvaamaan spoudareita. Ensimmäiseksi tietenkin punnitukseen ja sieltä käsittelemään pari kuvaa Sirénin Miken hotellihuoneeseen. Oluttakin otettiin pari tölkkiä, yllätys.

Jatkuu myöhemmin paremmilla kuvilla itse kisoista..